• Etusivu
  • Rakentaminen

Lisää riitoja, vähemmän tontteja? Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistus arveluttaa rakennusalaa: "Toimenpiteet eivät takaa parempaa laatua"

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.11.2022
20218_71775.jpg

Valmistelussa olevan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen pelätään lisäävän riitatilanteita ja pidentävän kaavoitushankkeita kunnissa.

Rakennusteollisuuden kannalta tärkeä lakiuudistus

Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut työn alla pitkään. Rakennusteollisuudessa sen sisältö ei aiheuta vielä hurraa-huutoja.

– Rakennusteollisuuden kannalta tämä on todella tärkeä lakiuudistus. Yleisesti ottaen lakiesityksen versiot kaipaavat vielä täsmentämistä. Edellinen laki on ollut voimassa 20 vuotta. Uusi laki pitää tehdä kunnolla, koska sitä ei uusita heti. Lakiesityksessä esitetyt toimenpiteet eivät sellaisenaan takaa paremman laadun aikaansaamista, alusta asti lain valmisteluun osallistunut Rakennusteollisuus RT:n elinkeinoasioista vastaava johtaja Anu Kärkkäinen kiteyttää.

Tavoitteena on, että uusi laki olisi voimassa vuoden 2023 alusta tai viimeistään vuonna 2024. Lakiuudistus on myöhässä, sillä sen piti lähteä lausuntokierrokselle jo kesän alussa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että esitys etenee lausunnoilla vasta syyskuussa. Sen jälkeen lausunnot käsitellään Ympäristöministeriössä ja lopullisen esityksen valmisteluun kulunee joitakin kuukausia ennen kuin esitys etenee eduskuntaan.

Lain valmistelussa on ollut mukana sidosryhmistä koostunut foorumi, jossa on 72 osapuolta.

– Esitys pitäisi saada eduskuntaan hyvissä ajoin ensi vuonna, jotta se ehditään käsitellä ja hyväksyä eduskunnassa ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja. Melko reippaalla vauhdilla tätä täytyy viedä eteenpäin, koska työtä on paljon, Kärkkäinen sanoo.

Aikataulu on viivästynyt osin siksi, ettei kaikista yksityiskohdista ei ole päästy poliittisesti yksimielisyyteen.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on aiheuttanut kitkaa.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on aiheuttanut kitkaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen myötä vastuuaika pitenisi viiteen vuoteen

Rakennusteollisuutta hiertää eniten vastuusääntely. Nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että pääurakoitsijalle asetetaan viiden vuoden vastuuaika. Nykyisin vastuu määritellään alan yleisillä sopimusehdoilla, joissa vastuuaika on kaksi vuotta.

– Lakiesityksessä ei ole arvioitu viiden vuoden vastuuajan vaikutuksia markkinoihin, Kärkkäinen kritisoi.

Rakennusteollisuuden pelkona on, että uusi laki lisää osapuolten välisiä riitatilanteita.

– Nykyisessä laissa ei ole kirjattu lainkaan urakoitsijan vastuuta, vaan vastuut perustuvat sopimussuhteisiin. Nyt kun tulee laki ja sopimussuhteet ovat jatkossa rinnakkain, riidat tulevat lisääntymään.

Lain tavoitteena on osaltaan parantaa rakentamisen laatua. Ajatuksena on, että rakennushankkeessa on aina päävastuullinen osapuoli, joka vastaa mahdollisista rakennusvirheistä. Näin on nykyisinkin, mutta erona on lyhyempi vastuuaika.

Rakennusteollisuuden tavoitteena on muuttaa lakiesitystä siten, että vastuuajasta voitaisiin sopia myös toisin ja että rakentamisen parempaa laatua voidaan edistää myös muilla tavoin.

"Nykyisinkin on mahdollista sopia pidemmästä vastuuajasta. Viiden vuoden vaatimus vaikuttaa yritysten toimintaan, kun vakuuksia vaaditaan selvästi nykyistä pidemmälle ajalle."
Anu Kärkkäinen, elinkeinoasioista vastaava johtaja, Rakennusteollisuus RT

Kaavoituksen pelätään hidastuvan

Rakennusteollisuus näkee haasteita myös kaavajärjestelmän uudistamisessa. Uuteen maankäyttö- ja rakennuslakiin ollaan lisäämässä kaupunkiseutusuunnitelma, jota esityksen mukaan valmisteltaisiin samalla tavoin kuin tällä hetkellä voimassa olevia maakunta-, yleis- ja asemakaavoja.

– Uusi kaavamalli tulee viivästyttämään alueiden käytön suunnittelua. Kunnatkin ovat vastustaneet uudistusta, koska se vaatisi niiltä resursseja valmisteluun. Oleellista on, että kaavoitus olisi nykyistä sujuvampaa koska niitä suunnitellaan muutoinkin useita vuosia.

Kaupunkiseutusuunnitelma koskisi Suomen suurimpia kaupunkiseutuja. Sen tarkat yksityiskohdat ovat vielä epäselviä.

Teollisuuden huolena on, että tonttien tarjonta supistuu, jos kaavoitustyö kunnissa hidastuu.

– Meille on tärkeää, että rakentamiskelpoisia tontteja on saatavilla. Tämä lakiesitys sotkee kaavoitusta.

Kaavoituksen pelätään hidastuvan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä ja vaikuttaen näin tonttien saatavuuteen.
Kaavoituksen pelätään hidastuvan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä ja vaikuttaen näin tonttien saatavuuteen.

Ilmastoselvitys epäilyttää

Uuden lain keskiössä on ilmastoselvitys, jolla pyritään selvittämään yksittäisten rakennusten hiilijalanjälkeä. Ilmastoselvitys olisi tehtävä rakennusluvan yhteydessä. Selvityksestä tuleva arvo ei saisi ylittää laissa määriteltyä raja-arvoa. Vielä on epäselvää, miten laskenta tehtäisiin. Laskentamallit ovat kuitenkin olemassa ja parhaillaan lausuntokierroksella.

Rakennusteollisuuden mielestä raja-arvoa on liian aikaista asettaa.

– Esimerkiksi Ruotsissa on päädytty siihen, että raja-arvoa ei vielä aseteta ennen kuin nähdään, mihin rakennusten luvut asettuvat.

Ilmastoselvityksessä rakennusmateriaalien, kuljetusten, rakentamisen ja rakennuksen energiakulutuksen aiheuttamat päästöt lasketaan yhteen.

"Lakiesityksen mukaan laskelmat pitää toimittaa rakennusvalvonnalle, mutta huolenamme on, että valvonnassa ei ole välttämättä osaamista tarkistaa, onko laskelmat tehty oikein, jolloin koko tavoite voi vesittyä."
Anu Kärkkäinen, elinkeinoasioista vastaava johtaja, Rakennusteollisuus RT
Info

Info

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

  • Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisesta vastaa Ympäristöministeriö.
  • Tavoitteena on saada laki voimaan vuonna 2023.
  • Lain tavoitteena on muun muassa kehittää rakentamisen ohjausta ja laatua sekä edistää digitalisaatiota ja hiilineutraalia yhteiskuntaa.
  • Lain valmistelussa on ollut mukana sidosryhmistä koostunut foorumi, jossa on 72 osapuolta.
Rakentaminen
laki
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

Kirvesmies seisoo rakennustyömaalla ja laittaa työhanskaa takaisin käteensä
Rakennusten energiatehokkuus ja lyhytvuokraus – muutoksia rakentamislakiin?
(Tiedote, Ympäristöministeriö 28.2.2025...)Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksista lisätä rakentamislakiin uudelleen laaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED III) vaatimia lakimuutoksia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi rakentamislakiin seuraamus EU:n rakennustuoteasetuksen rikkomisesta ja kahta teknistä korjausta. Rakentamislakiin ehdotetaan myös uusia säännöksiä asumisen ja majoittumisen määritelmistä nopeasti yleistyneen asuntojen lyhytvuokrauksen huomioimiseksi rakentamislaissa. Lausuntoja voi antaa 25. huhtikuuta 2025 saakka.  
20204_64128.jpg
Mökin ostajan oikeuspaketti
Kesämökkiin liittyy parhaimmillaan iloa ja lepoa, yhdessäoloa, puuhailua ja mielihyvää. Epäonnistunut kauppa voi johtaa unelmien romahtamiseen, pitkään painajaiseen ja riitaan. Mökkikauppa on kiinteistön kauppana tehtävä huolella. Unelmista huolimatta jalat maassa on selvitettävä todella huomattava joukko oikeusasioita ja tietoja. Jotta tietäisit, mitä olet ostamassa, lainhuutotodistuksesta, rasitustodistuksesta, kiinteistörekisteriotteesta ja rekisterikartasta saat jo perustietoja.
Mies nostaa puutavaraa lattialta, kädessään oranssi-mustat työhanskat
Rakentamislaki ja alle 30 neliöiset rakennukset
1.1.2025 se tapahtuu, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astuu voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?
20204_64130.jpg
Myyjän vastuu kiinteistön kaupan laatuvirheistä
Kiinteistön myyjän kannattaa olla realisti. Vaikka kiinteistöä myytäessä tuodaan kohteesta mielellään esille vain hyviä ja positiivisia puolia, virheiden ja puutteiden ilmoittaminen on myyjän vastuun kannalta olennaisen tärkeää. Virheet ja puutteet on myös syytä merkitä näkyviin kauppakirjaan tai sen liitteeseen, jotta ne on dokumentoitu. Suullisen keskustelun toteennäyttäminen on aina jälkeenpäin vaikeaa. Pelkkä perinteinen maininta siitä, että kiinteistö myydään siinä kunnossa kuin se on, ei ole riittävä. Vaikka kauppakirjassa olisi tällainen ehto, myyjä ei vapaudu vastuusta, jos ostaja ei ole voinut havaita virhettä.
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Naapurisopu meni pensasaita-jupakassa
Asemakaavoissa ja/tai kuntien rakentamismääräyksissä saattaa olla joitain määräyksiä istutuksista ja olemassaolevasta kasvillisuudesta. Suomen laissa ei juuri asiaan oteta kantaa, mutta yksi naapuruussuhteisiin kantaa ottava kohta löytyy:"Se, jolle oman tai nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisestä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista."Tässä yksi kurja esimerkki oikeuteen asti päätyneistä riidoista: Naapuri vaati korvausta naapurinsa kanssa yhdessä omistaman orapihlaja-aidan leikkaamisesta lähes juuresta poikki 30 metrin matkalta. Toinen kiistelijöistä ehti kuolla oikeusprosessin aikana, mutta kuolinpesä jatkoi oikeuden saamista. Käräjäoikeus tuomitsi aidankynijän sakkoihin, samoilla linjoilla oli Itä-Suomen hovioikeus. Korkein oikeus hylkäsi ensin aidanleikkaajan valituslupahakemuksen, mutta mies osoitti KKO:lle, että aita oli hänen tonttinsa puolella, eikä naapuri ollut osallistunut aidan istuttamiseen. Aidankaatajan ja syyttäjän vaatimuksesta käräjäoikeus tuomitsi jutun nostaneen naapurin sakkoihin maaliskuussa 2005 väärästä ilmiannosta.Kuolinpesän edustaja vaati kuitenkin edelleen aidankaatajalle rangaistusta vahingonteosta. Kun kuolinpesä ei pystynyt osoittamaan omistusoikeutta aitaan, ei aidankaataja ollut käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt asiassa vahingontekoon. Valtio ja kuolinpesä joutuvat maksamaan aidankaatajalle oikeudenkäyntikuluja yli 5200 euroa.Lähde: Viherympäristöliiton uutiset 31.5.2006
20218_71758.jpg
10 tärkeintä tarkastus­kohtaa hissin määrä­aikaistarkas­tuksessa
Hissionnettomuuksia sattuu onneksi harvoin, mutta seuraukset voivat olla vakavia – kuten Kaunialan sairaalassa kuolemaan johtaneessa hissitapaturmassa. Sairaalan hoitaja ja pyörätuolissa ollut kuntoutuja olivat poistumassa hissikorista. Kesken poistumisen hissikori lähti liikkeelle ylöspäin. Kuntoutuja jäi puristukseen korin lattian ja kerrostason kulkuaukon yläkarmiin ja menehtyi.Tapaturmassa syynä oli nostokoneisten jarrun vikaantuminen. Hissien osat vaativat huoltoa ja tarkastustoimenpiteitä. Onnettomuuksilta vältytäänkin parhaiten ennakoimalla hissin huoltotoimenpiteitä säännöllisien ja lain vaatimien hissitarkastuksen avulla. Mutta mitä itse hissitarkastuksessa oikein tarkastetaan ja miksi? Onko teidän taloyhtiössänne hissiturvallisuus kunnossa?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton