Massalattian suosio kasvaa – Asiantuntija kertoo, miksi se päihittää muovimatot
Massalattiat ovat viime vuosina korvanneet muovimattoja pitkälti helppohoitoisuuden ja hygieenisyyden takia. Suosio on kasvanut, sillä ne keräävät selvästi vähemmän bakteereja muovimattolattioihin verrattuna.
Massalattia ei ole suinkaan uusi ilmiö lattiapinnoituksissa, sillä niitä on ollut saatavilla jo pidemmän aikaa. Viime vuosina yleinen suhtautuminen massalattioihin on muuttunut, kun rakennustekniset vaatimukset ovat nousseet. Muovimatto ei ole enää kovinkaan haluttu ratkaisu etenkään uudiskohteissa.
Massalattiat nykyaikaisessa rakentamisessa
Massalattioiden materiaaleina käytetään yleisesti epoksia ja polyuretaania. Nämä pääryhmät jaetaan itsesiliäviin massoihin ja hiertomassoihin. Jälkimmäisen seassa on hiekkaa.
Hiertomassoilla saadaan aikaan itsesiliäviä pintoja paksumpia kerroksia, joiden tarkoituksena on kestää kovempaa kulutusta. Hiekka antaa pinnalla mekaanista kestävyyttä. Hiertomassa on nimensä mukaisesti käsin tai koneellisesti pintaan hierrettävä pinnoite, jolla pystytään tekemään myös lattiakaatoja. Itsesiliävää massaa sen sijaan käytetään useimmiten tasaisiin lattiapintoihin.
Itsesiliävällä massalla saadaan aikaan sileä ja kiiltävä pinta. Tämän vuoksi se on suosittu materiaali teollisuushalleissa, varastotiloissa ja autotalleissa. Pinnasta tulee helposti puhdistettava.
Epoksimassoja on tarjolla myös vesiohenteisina, niin ikään hierrettäviin ja itsesiliäviin jaettuina.
– Vesiohenteinen epoksimassa päästää vesihöyryn läpi, jolloin sillä voidaan pinnoittaa myös alustoja, joissa on kosteutta tai jos on pelkoa siitä, että alustasta nousee vesihöyryä, 15 vuoden kokemuksella massalattioita asentava Kangasalan Pumppauskeskus Oy:n Sami Pötsönen kertoo.
Info
Massalattiat lyhyesti:
- Itsesiliävän massan etuna on sileä ja kiiltävä pinta, joka helpottaa lattian puhdistamista ja huoltoa.
- Vesiohenteinen epoksimassa päästää vesihöyryn läpi, jolloin sillä voidaan pinnoittaa myös alustoja, joissa on kosteutta.
- Polyuretaanimassa soveltuu etenkin julkisiin tiloihin, koska kyseessä on M1-luokiteltu vähäpäästöinen rakennusmateriaali.
- Polyuretaani kuivuu käveltävään kuntoon noin vuorokaudessa. Vajaan viikon kuivumisen jälkeen pintaa on riittävän kova raskaaseen käyttöön.
- Polyuretaanin kustannukset ovat samalla tasolla muovimattojen kanssa.
Polyuretaanipinnoite toimii vesieristyksenä
Polyuretaanipinnoitteista puhutaan myös elastomeereina, koska kyseessä on joustava massa. Pötsösen mukaan polyuretaani on noussut suosioon rakennusten ilmanvaihtokonehuoneissa.
– Jos tilassa on pelkoa yläkerrassa sijaitsevan konehuoneen putkivuodosta, polyuretaanilla voidaan toteuttaa tilaan vedenpitävä allas, josta vesi pääsee valumaan turvallisesti kaivon kautta viemäriin.
Juuri vesieristyskyky on polyuretaanin parhaita puolia. Materiaalin murtovenymä on jopa 600-800 prosenttia. Sen ansiosta alla oleva betonirakenne voi halkeilla paljonkin ilman, että pinnoitteen vesieristyskyky kärsii.
– Vaikka rakenteet eläisivät ja konehuoneeseen tulisi vuotoja, pinnoitettu allas pitää kosteuden ja veden altaassa ja vesi pääsee kaivojen kautta viemäreihin. Näin estetään vesivahinkoja, Pötsönen jatkaa.
Aikaisemmin vastaavissa tiloissa käytettiin hitsattua muovimattoa. Sen ongelmana on selvästi heikompi vesieristyskyky.
Massalattia on helppo huoltaa
Polyuretaanista on tullut suosittu materiaali etenkin julkisissa tiloissa, joissa on aikaisemmin luotettu muovimattoihin. Massalattiapinnoite on M1-luokiteltu, mikä vähentää riskiä julkisten tilojen sisäilmaongelmiin. M1-luokituksella ilmaistaan rakennusmateriaalien vähäpäästöisyyttä. Muovimatto on tässäkin mielessä huonompi valinta, sillä sen kiinnittämiseen käytettävä mattoliima voi heikentää sisäilman laatua.
– Kyseessä on ehdottomasti nouseva trendi sisäilmaongelmien minimoimisen takia, Pötsönen sanoo.
Rakennussuunnittelijoiden mielenkiinto polyuretaania kohtaan on noussut sitä mukaa, kun materiaalin hinta on halventunut.
– Tällä hetkellä alalla on todella kova kilpailu. Polyuretaanin kustannukset ovat aika lailla samalla tasolla muovimattojen kanssa, erikoisempiin mattoihin verrattuna se on jopa halvempi.
Huollon kannalta materiaalin etuna on helppo huoltomaalaus ja pintavärin vaihtaminen vielä vuosien jälkeen asennuksesta. Tällöin koko lattiaa ei tarvitse vaihtaa kuten muovimattoa käytettäessä.
– Sitä kautta kustannukset laskevat pitkällä aikavälillä, kun ei tarvitse tehdä isompaa remonttia ja vaihtaa pintoja, Pötsönen huomauttaa.
Massalattioita tehdään myös akryylipinnoitteilla. Ne ovat hiekkatäytteisiä hiertomassoja. Akryyliä käytetään erityisesti kovaa kulutusta vaativissa kohteissa. Toisaalta materiaali on suosittu myös kohteissa, joiden valmistumisella on kiire. Akryyli eli MMA on peroksidikovetteinen hartsi, joka kovettuu noin tunnissa.
– Sitä kautta kustannukset laskevat pitkällä aikavälillä, kun ei tarvitse tehdä isompaa remonttia ja vaihtaa pintoja, Pötsönen huomauttaa.
Massalattioita tehdään myös akryylipinnoitteilla. Ne ovat hiekkatäytteisiä hiertomassoja. Akryyliä käytetään erityisesti kovaa kulutusta vaativissa kohteissa. Toisaalta materiaali on suosittu myös kohteissa, joiden valmistumisella on kiire. Akryyli eli MMA on peroksidikovetteinen hartsi, joka kovettuu noin tunnissa.
Huolellinen pohjatyö massalattian asentamisessa on keskiössä
Massalattian asentaminen etenee käytettävän materiaalin ehdoilla. Sementtipohjainen polyuretaani levitetään paksuna, noin yhdeksän millimetrin kerroksena. Sementtisekoite takaa paremman kemiallisen kulutuksen.
Polyuretaanipinnoite voi sen sijaan olla kokonaisvahvuudeltaan vain noin kahden millimetrin paksuinen. Se edellyttää myös huolellisesti tasoitettua pohjaa.
– Jos kyseessä on vanha betonilattia, pinta vaatii huolellisen timanttihionnan ennen pinnoitteen asentamista. Muutoin epätasaisuudet jäävät näkyville. Pinnoitus saattaa vaatia useamman käsittelyn, Pötsönen kertoo.
Jos pinnoitteena on itsesiliävä massa, ennen pinnoitteen asentamista mahdolliset halkeamat injektoidaan tai kitataan. Tämän jälkeen pinnalle tehdään huolellinen pohjustus (primerointi), jonka jälkeen levitetään varsinainen pinnoite. Lopuksi pinta maalataan tai lakataan.
Pötsösen mukaan yksi työvaihe kestää tavallisesti yhden työpäivän.
– Jos pinnoitettavaa tilaa on 400-500 neliötä, yhtenä päivänä hiotaan ja primeroidaan, toisena päivänä levitetään runkomassa ja kolmantena pintalakka, Pötsönen jatkaa.
Polyuretaani kuivuu käveltävään kuntoon noin vuorokaudessa. Vajaan viikon kuivumisen jälkeen se soveltuu raskaaseen käyttöön.
Massalattian asentaminen ei edellytä lupia
Massalattioiden asentaminen ei edellytä lupia, joten periaatteessa sellaisen voi asentaa kuka tahansa. Asentajan on noudatettava työturvallisuusmääräyksiä kemikaalien käytössä.
Pötsösen mukaan akryylipinnoitteiden asentaminen vaatii hieman enemmän huomiota.
– Niiden kohdalla on pidettävä huolta alipaineistuksesta, ettei käytön aikainen hajuhaitta pääse pinnoituksen aikana leviämään muualle.
Lähes kaikki pinnoitteet ovat nykyisin liuotteettomia eikä niitä ole luokiteltu vaarallisiksi aineiksi. Asennuksen aikana on käytettävä maskia, etenkin akryylipinnoitteita käytettäessä. Akryylihöyry voi ärsyttää silmiä. Polyuretaanin kohdalla on sen sijaan huolehdittava roiskesuojauksesta.
Aiheeseen liittyvää
Tee ekoteko – eristä kotisi hyvin ja oikein
Miksi enää kärsiä mökkivessan hajuista? Hiilet® Luxury tarjoaa ratkaisun
Valaistusratkaisuja pienten piharakennusten valaistukseen
Nopeasti vesieristysvalmista väliseinää
Ovipuhelimeen lisättävät kamerat tuovat lisäturvaa
Suomalaiskeksintö, joka muutti väliseinien lujuuskäsityksiä
Luetuimmat
Uusimmat