• Etusivu
  • Palvelut

Vuosilomat sekä vuosilomalaki: mitä perusasioita on hyvä tietää

Mariana Ravonius
Julkaistu 06.03.2025
1920 vuosilomalaki lomanvietto

Suomen vuosilomalaki määrittelee työntekijöiden oikeudet vuosilomaan sekä lomakorvauksiin. Käymme läpi lain pääkohtia lyhyesti ja yleisellä tasolla.

Miten vuosiloma määräytyy työntekijöille?

Vuosiloma määräytyy niin kutsutun lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien perusteella. Lomanmääräytymisvuosi alkaa aina 1.4. ja päättyy 31.3.

Jos työntekijä ei ole ehtinyt olla työsuhteessa vuotta, on hänellä oikeus kahteen arkipäivään lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Tämä tarkoittaa yhteensä 24 lomapäivää vuodessa. Vuosilomaa kertyy, jos kalenterikuukautta kohden työtä on vähintään 14 päivää tai 35 tuntia.

Jos työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, on työntekijällä oikeus kahteen ja puoleen arkipäivään lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, eli yhteensä 30 lomapäivää vuodessa.

Huomioi, että lomapäiviksi lasketaan arkipäivät, eli myös lauantait lasketaan mukaan huolimatta siitä, että työviikko olisi viisipäiväinen. Sunnuntaita ei lasketa mukaan lomaan.

Miten vuosiloman saa pitää?

Suurin osa tai koko kertynyt vuosiloma (24 päivää) pidetään lomakaudella eli 2.5.–30.9. välisellä jaksolla. Vuosilomasta vähintään kaksi viikkoa on annettava yhtäjaksoisena. Kahta viikkoa ylittävä osa voidaan pitää lomakauden ulkopuolella tai sopimuksesta siirtää myöhemmin pidettäväksi. Loma tulisi kuitenkin pitää saman kalenterivuoden aikana.

Työnantajan täytyy antaa työntekijälle mahdollisuus esittää lomatoiveet sekä ilmoittaa loman ajankohdasta työntekijälle ajoissa. Loman ajankohdasta tulee ilmoittaa kuukautta ennen sen alkamista, viimeistään kaksi viikkoa ennen, jos kuukauden ilmoitusaikaa ei pystytä noudattamaan.

Sairastuessa:

Toisinaan käy niin, että työntekijä sairastuu ennen sovittua loman alkamista tai sen aikana.

Työntekijän on ilmoitettava sairastumisestaan työnantajalleen viipymättä, jos työtekijä sairastuu ennen loman alkua. Silloin työntekijä voi pyytää lomajakson siirtämistä myöhemmäksi.

Loman aikana sairastuneen kohdalla oikeus loman siirtämiseen tapahtuu vasta mahdollisten omavastuupäivien jälkeen (yli 4 viikkoa kestävä loma – 6 omavastuupäivää korkeintaan). Omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. On huomioitava, että jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, ei työntekijällä ole oikeutta siirtää lomaa.

Työntekijän tulee toimittaa todistus työkyvyttömyydestä työpaikalle työpaikalla käytössä olevien ohjeiden mukaisesti. Oma-aloitteisesti lomaa ei saa jatkaa sairausaikaa vastaavien päivien määrällä.

Loma-ajan palkasta

Loman ajalta työntekijällä on oikeus saada palkkaa. Kyseinen palkka lasketaan vuosilomalaissa sekä työssä sovellettavassa työehtosopimuksessa määritellyillä laskentaperusteilla. Palkka tulee olla maksettuna ennen loman alkamista. Palkan tai korvauksen maksamisen yhteydessä työnantajan tulee antaa työntekijälleen laskelma, josta käy selväksi maksun suuruus sekä sen määräytymiseen liittyvät perusteet.

Työsuhteen päättyessä ennen loman pitämistä, on työntekijällä oikeus saada pitämättä jääneestä lomasta tai vapaasta lomakorvaus.

Monilla aloilla maksetaan lomapalkan lisäksi lomarahaa, joka on yleensä 50 % lomapalkasta. Lomarahan maksamisesta ja sen määrästä sovitaan yleensä työehtosopimuksissa, työsopimuksessa tai se perustuu vakiintuneeseen käytäntöön.

Info

Info

Huomioi että on olemassa alakohtaisia poikkeuksia

Esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimuksissa (TES) voidaan sopia vuosilomalaista poikkeavista, työntekijälle edullisemmista ehdoista. Näitä alakohtaisia eroja voi esiintyä esimerkiksi loman pituudessa, lomapalkan laskentaperusteissa sekä lomarahan määräytymisessä.

Julkisella sektorilla on omat sopimuksensa, joissa on omat tarkentavat määräykset.

Tarkemmat tiedot omasta vuosilomasta saa omasta työehtosopimuksesta, henkilöstöhallinnosta tai tarvittaessa liitolta.

Vuosilomasta sekä vuosilomalaista löydät lisätietoa esimerkiksi:

Työsuojelu.fi

Vuosilomalaki (162/2005)

Lähde: Työsuojelu.fi; Finlex.fi; Ilry.fi

Palvelut
laki
kesä
ohjeet
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20204_64128.jpg
Mökin ostajan oikeuspaketti
Kesämökkiin liittyy parhaimmillaan iloa ja lepoa, yhdessäoloa, puuhailua ja mielihyvää. Epäonnistunut kauppa voi johtaa unelmien romahtamiseen, pitkään painajaiseen ja riitaan. Mökkikauppa on kiinteistön kauppana tehtävä huolella. Unelmista huolimatta jalat maassa on selvitettävä todella huomattava joukko oikeusasioita ja tietoja. Jotta tietäisit, mitä olet ostamassa, lainhuutotodistuksesta, rasitustodistuksesta, kiinteistörekisteriotteesta ja rekisterikartasta saat jo perustietoja.
Kaksi erikokoista jätesäiliötä pihalla.
Tee se itse - Jäteaitaus
Myönnä pois, pihalla seisova jäteastia ei hivele silmää. Tuiki tarpeellinen säiliö olisi hyvä saada piilotettua katseilta, mutta samalla sen tulisi olla helposti tavoitettavissa.Tekemällä jäteastian ympärille siistin aitauksen saat sen naamioitua huomaamattomaksi, vaikka se olisikin selvästi esillä.Vinkki: hyödynnä nurkissasi jo olemassa oleva materiaali. Aitaukseen voi esimerkiksi käyttää rakennuksilta jääneet puutavarat sekä maalata aitaus talon kanssa saman sävyiseksi.Tee Se Itse ohjeemme jäteaitaus tehdään tyypillisen jäteastian ( 300 l ) koon mukaan. Aitauksen kokoa voi soveltaa oman jäteastian mukaan.
Mies nostaa puutavaraa lattialta, kädessään oranssi-mustat työhanskat
Rakentamislaki ja alle 30 neliöiset rakennukset
1.1.2025 se tapahtuu, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astuu voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Naapurisopu meni pensasaita-jupakassa
Asemakaavoissa ja/tai kuntien rakentamismääräyksissä saattaa olla joitain määräyksiä istutuksista ja olemassaolevasta kasvillisuudesta. Suomen laissa ei juuri asiaan oteta kantaa, mutta yksi naapuruussuhteisiin kantaa ottava kohta löytyy:"Se, jolle oman tai nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisestä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista."Tässä yksi kurja esimerkki oikeuteen asti päätyneistä riidoista: Naapuri vaati korvausta naapurinsa kanssa yhdessä omistaman orapihlaja-aidan leikkaamisesta lähes juuresta poikki 30 metrin matkalta. Toinen kiistelijöistä ehti kuolla oikeusprosessin aikana, mutta kuolinpesä jatkoi oikeuden saamista. Käräjäoikeus tuomitsi aidankynijän sakkoihin, samoilla linjoilla oli Itä-Suomen hovioikeus. Korkein oikeus hylkäsi ensin aidanleikkaajan valituslupahakemuksen, mutta mies osoitti KKO:lle, että aita oli hänen tonttinsa puolella, eikä naapuri ollut osallistunut aidan istuttamiseen. Aidankaatajan ja syyttäjän vaatimuksesta käräjäoikeus tuomitsi jutun nostaneen naapurin sakkoihin maaliskuussa 2005 väärästä ilmiannosta.Kuolinpesän edustaja vaati kuitenkin edelleen aidankaatajalle rangaistusta vahingonteosta. Kun kuolinpesä ei pystynyt osoittamaan omistusoikeutta aitaan, ei aidankaataja ollut käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt asiassa vahingontekoon. Valtio ja kuolinpesä joutuvat maksamaan aidankaatajalle oikeudenkäyntikuluja yli 5200 euroa.Lähde: Viherympäristöliiton uutiset 31.5.2006
Geberit-jakorasia elementissä
Geberit ja IDO OnTour – 150 juhlavuoden kiertue! Tutustu paikkoihin ja aikatauluihin – valitse itsellesi sopiva
Geberit, pitkän linjan saniteettituotteiden valmistaja ja markkinajohtaja, ja kylpyhuonekeramiikan edelläkävijä IDO, juhlistavat tänä vuonna 150-vuotista historiaansa. Juhlavuoden kunniaksi Geberit ja IDO lähtevät kiertämään Suomea OnTour-autolla pysähtyen yhteistyökumppanien luona.
Nainen kärsii vedosta kodissaan
Vedon tunne voi poistua korvausilman lämmityksellä
Etenkin saneerauskohteissa suosittu lämmittävä korvausilmalaite voi parantaa selvästi asumismukavuutta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton