• Etusivu
  • Materiaalit

Pikku-Finlandia on männyn käytön taidonnäyte – Näin se syntyi

Päivitetty 15.11.2022
pikku finlandia sisältä päin-750x513

Pikku Finlandia sisältäpäin. Kuvaaja Mika Pollari. © Kuvaaja Mika Pollari, Finlandiatalo.fi

Finlandia-talossa käynnistettiin perusparannusurakka kuluvan vuoden alussa. Remontoitu kongressikeskus avautuu yleisölle noin 2,5 vuoden kuluttua. Tänä aikana toimintoja on siirretty Finlandia-talon eteen pikavauhdilla nousseeseen Pikku-Finlandiaan, joka on suunniteltu pienemmän mittaluokan tapahtumakeskukseksi.

Rakennuksen suunnittelussa on painotettu kiertotalouden mukaisia vaatimuksia. Rakenteina on käytetty kaikkiaan 95 mäntyä sellaisenaan. Uniikki rakennus toimii hiilivarantona, sillä puu sitoo hiilidioksidia koko käyttöikänsä ajan.

Kävijä ei voi olla kiinnittämättä huomiota männyn käyttöön Pikku-Finlandian rakennusmateriaalina. Rakennusprojektissa oksakohtien säilyttäminen ja niiden jättäminen esille nousi tärkeäksi teemaksi.

– Puut valittiin sillä perusteella, kuinka isoja oksia rungossa on. Ne katkaistiin ainoastaan törmäyskorkeudelta. Arkkitehti Jaakko Torvinen on sijoitellut yksilöllisesti jokaisen puun sopivaan kohtaan rakennusta, toisin sanoen miettinyt suunnitelmassa jopa oksien suunnan, Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen kertoo.

Pikku Finlandia ulkoapäin. Kuvaaja Mika Pollari.
Pikku Finlandia ulkoapäin. Kuvaaja Mika Pollari.
© Kuvaaja Mika Pollari, Finlandiatalo.fi

Torvinen oli yksi niistä opiskelijoista, jotka osallistuivat Pikku-Finlandia suunnittelukilpailuun Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen rakennussuunnittelun ja puuarkkitehtuurin kurssilla. Torvinen nappasi voiton ”Finlandia Forest” -ideallaan.

– Me arkkitehdit kävimme valitsemassa kaikki rakennuksessa käytettävät oksalliset mäntypilarit loviisalaisista yksityismetsistä. Valintaperusteena oli se, että männyissä on mahdollisimman paljon isoja näyttäviä oksia. Toisena valintakriteerinä oli rungon halkaisija. Tarkoituksena oli käyttää mahdollisimman vähän prosessoituja mäntyjä kantavina pilareina, jolloin hyödynsimme luonnon omaa suunnittelua ja samalla saimme puilla luotua metsän rakennuksen sisään.

Torvisen mukaan arkkitehdit testasivat erilaisia kuorintamenetelmiä.

– Painepesemällä kaarna ja nilakerros pois saimme puun pinnan pysymään koskemattomana ja orgaanisen muotoisena, hän jatkaa.

Äskettäin Torvinen sai maailmanlaajuista huomiota, kun maineikas Wallpaper Magazine nosti hänet yhdeksi kiinnostavimmista vastavalmistuneista arkkitehdeistä.

Siirreltävä ja muunneltava moduulirakenne

Pikku-Finlandiasta tekee erityislaatuisen myös se, että se on täysin muunneltavissa ja siirreltävissä. Moduuleista koottu rakennus voidaan muuntaa esimerkiksi kouluksi tai päiväkodiksi. Kohde on purettavissa tai siirrettävissä samassa ajassa kuin se pystytettiin eli noin kuudessa kuukaudessa.

– Upea keskus on suunniteltu siten, että se voidaan jakaa kahteen osaan ja muun muassa ovien määrää voidaan lisätä vaivattomasti, Tolonen kertoo.

Pikku-Finlandiassa voidaan järjestää enintään 1000 henkilöä vetäviä tapahtumia. Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 2700 neliömetriä, joista 2000 neliötä on asiakastiloja.

Yksityiskohta Pikku Finlandian sisältä. Kuvaaja Mika Pollari.
Yksityiskohta Pikku Finlandian sisältä. Kuvaaja Mika Pollari.
© Kuvaaja Mika Pollari, Finlandiatalo.fi
Materiaalit
ekologisuus
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20214_70218.jpg
Puun uudet pintakäsittelyt -innovaatiokilpailu: voittaja kehitti haastajan punamullalle
Siparila Oy:lle toteutetun hackathon-kilpailun voittajan kehittämä tuote on sinisoija, joka on soijatutkimukseen perustuva vaihtoehto punamullalle.
20208_66173.jpg
Miksi maalämpö yleistyy suurien kiinteistöjen lämmönlähteenä?
Alalla toimivat ovat havainneet viime vuosien aikana selkeän käänteen lämmitysmarkkinoilla. Maalämpöä kysytään ja asennetaan nyt enenevissä määrin myös kiinteistöihin. Kohteiksi käyvät niin hallit, liike- ja julkiskiinteistöt kuin asunto-osakeyhtiötkin.Suurin syy maalämpöjärjestelmien yleistymiseen kiinteistöissä on tietysti raha. Maalämpö on käyttökuluiltaan erittäin edullinen tapa lämmittää. Toinen, yhä yleisempi, syy on maalämmön ekologisuus. Vastuullisesti toimivat yritykset haluavat lämmittää toimitilansa uusiutuvalla, päästöttömällä energialla. Lisäksi maalämpö on vaivaton ja helppokäyttöinen valinta – automatiikka huolehtii optimaalisesta toiminnasta ja tarvittaessa järjestelmää voidaan myös etäohjata.
Urakoitsija poraa GSB 18V-150 C Professional -porakoneella
Maailman vahvin porakone saa ammattilaisilta suitsutusta – katso video!
Rakennushommissa porakoneen käyttö on itsestäänselvyys ja se löytyy jokaisen ammattimiehen työkalupakista. Hyvällä porakoneella perusasennukset sujuvat, mutta entä kun vaaditaan enemmän vääntöä? Syvien reikien poraaminen tai pitkien ruuvien asentaminen eri kiinnityskohteissa asettavat omat haasteensa ja laittavat porakoneen lujille. Monenlaisia ja varsin tehokkaitakin akkuporakoneita on markkinoilla, mutta nyt saatavilla oleva Boschin GSB 18V-150 C Professional nostaa riman korkealle – se on maailman vahvin 18 V akkuporakone*.
202110_73152.jpg
Lähiöt kuntoon – onko tässä ratkaisu taloyhtiöiden korjausvelkaan?
Suomessa on runsaasti lähiöitä, joissa asuntojen arvo on laskenut jopa niin paljon, ettei lainaa tarvittaviin korjauksiin voida myöntää. Jopa purku-uhan alla olevat lähiöt voivat kuitenkin saada uuden elämän ryhmäkorjaushankkeen myötä. Kun merkittävä osa lähiöalueen rakennuskannasta päivitetään nykypäivän standardeja vastaaviksi, asuntojen arvo nousee paitsi korjausten myös alueen arvon nousun myötä.
20204_62752.jpg
Nopea julkisivuratkaisu - patentoitu Concertto
Julkisivu on rakennuksen näkyvin osa, johon panostamalla rakennuksesta saadaan tyylikäs ja edustava käyntikortti yritykselle kuin yritykselle. Oli kyseessä uudis- tai saneerauskohde, patentoidulla Metehe Concertolla uudistat julkisivun nopeasti, tyylikkäästi ja kustannustehokkaasti.
20223_77089.jpg
Betonielementtien uudelleenkäyttö­pilotti onnistui
Peikko ja Consolis Parma toteuttivat yhteistyössä TTS Työtehoseuran kanssa vuoden 2021 lopussa pilottihankkeen, jossa betonielementtirakenteinen kantava runko asennettiin, purettiin ja asennettiin uudelleen. Hankkeen tarkoituksena oli testata ja osoittaa, että kantavien rakenteiden välinen liitostekniikka mahdollistaa turvallisesti rakenteiden vaivattoman purkamisen ja uudelleenkäytön.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton