Remontti

Tampereen kohteessa kosteusongelman piti ratketa tavalla, joka tuntui ensin itsestään selvältä. Vuonna 1992 rakennetussa talossa salaojat oli asennettu sekä ulkopuolelle että sisäpuolelle kellarin toiselle seinustalle. Kellarin salaojitetulla puolella kellari pysyi kuivana. Puoli, jossa salaojia ei ollut, pysyi märkänä. Siispä märän puolen salaojittaminen tuntui loogiselta ratkaisulta, jolla kellari saataisiin kuivaksi.Näin ei käynyt.

Ammattilaiset tietävät, että onnistunut lasiratkaisu on muutakin kuin kaunis pinta. Se on mitoitettu, testattu ja asennettu järjestelmä, joka kestää käyttöä ja täyttää viranomaisvaatimukset. Alumasi Oy palvelee rakennusliikkeitä ja taloyhtiöitä suunnittelusta valmiiseen toteutukseen. Kotimaiset tuotteet, tarkka mitoitus ja projektinhallinta muodostavat kokonaisuuden, joka helpottaa urakoitsijan ja tilaajan työtä.

Helsingin seudulla kuuden huoneiston paritaloyhtiössä seinien alaosista löytyi kosteutta ja mikrobikasvua, kuten monissa 1980-luvun kohteissa, joissa on valesokkeli. Rakenteiden korjaus toteutettiin Muottikolmio Oy:n kehittämällä Termotuote-järjestelmällä, joka yhdistää kapillaarisen kosteuden katkaisun, eristysratkaisun ja rakenteellisen tuennan yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kun Finnralia Oy aloitti talon kunnostuksen, kukaan ei arvannut, että yhden julkisivun takana vanha harkkoperustus olisi kirjaimellisesti murentunut hiekaksi. Ulospäin kaikki näytti vielä suhteellisen ehjältä, mutta rakenteiden alta paljastui poikkeuksellinen tilanne – sellainen, johon yksikään työmaalla vieraillut asiantuntija ei ollut törmännyt aiemmin.

Vuonna 1958 valmistuneessa pienkerrostalossa Jyväskylässä havaittiin kosteutta kellaritiloissa ja alakerran huoneistossa. Kapillaarikosteuden taltuttamiseen ei löytynyt ratkaisua perinteisistä keinoista, eikä salaojitus yksin riittänyt. Jyväskyläläinen taloyhtiö löysi avun kuivatusjärjestelmästä, jonka avulla tilat saatiin kuiviksi ja sisäilma selkeästi paremmaksi.

Kostea, tunkkainen kellari, jossa seinän rappaukset kupruilevat, on tyypillinen näky useissa kerros- ja omakotitaloissa. Moni haluaisi ottaa kellaritilat hyötykäyttöön. Terve, hengittävä ja energiatehokas kellarin seinä on mahdollista toteuttaa rakennusfysiikan peruslakeja hyödyntävällä ratkaisulla. Toteutus kannattaa yhdistää linjasaneeraukseen tai erilliseen salaojaremonttiin.

Kosteusongelmat ovat yleinen huolenaihe monille rakennusten omistajille, ja niiden ratkaiseminen voi olla monimutkainen ja kallis prosessi. Erityisesti vanhoissa taloissa, joissa rakenteet voivat olla huonosti suunniteltuja, perinteiset korjausmenetelmät, kuten salaojitukset, eivät aina ole riittäviä estämään kosteuden pääsyä rakennukseen.

Maanvaraisten lattioiden käyttö alkoi yleistyä erityisesti 1900-luvun alkupuolella, kun rakennustekniikat kehittyivät ja betonista tuli suosittu rakennusmateriaali ja se alkoi korvata luonnon kivistä tehdyt perustukset. 1950-luvulta lähtien kellarittomien rakennusten alapohjissa on käytetty maanvaraista laattaa. Maanvaraiset lattiat ovat olleet erityisen suosittuja alueilla, joilla on vakaat maaperäolosuhteet ja vähän pohjaveden aiheuttamia ongelmia.

Vanhojen rakennusten korjaaminen on aina haastavaa. Tällaisissa kohteissa on tärkeää valita oikeat materiaalit, jotka ratkaisevat kosteusongelmat ja parantavat rakennuksen energiatehokkuutta ilman, että rakennusprojekti venyy aikarajoista tai budjetista.Tässä artikkelissa tutustumme 60-luvun omakotitalon korjausprojektiin, jossa Isodrän-eristyslevyt valittiin osaksi kosteusongelman remonttia.

Kohteen lähtötiedot ovat oleellisen tärkeässä asemassa lämpöpumpun hankinnassa. Yllättäen maalämpö ei aina olekaan ilma-vesilämpöpumppua kalliimpi.