Remontti

Tampereen kohteessa kosteusongelman piti ratketa tavalla, joka tuntui ensin itsestään selvältä. Vuonna 1992 rakennetussa talossa salaojat oli asennettu sekä ulkopuolelle että sisäpuolelle kellarin toiselle seinustalle. Kellarin salaojitetulla puolella kellari pysyi kuivana. Puoli, jossa salaojia ei ollut, pysyi märkänä. Siispä märän puolen salaojittaminen tuntui loogiselta ratkaisulta, jolla kellari saataisiin kuivaksi.Näin ei käynyt.

Helsingin seudulla kuuden huoneiston paritaloyhtiössä seinien alaosista löytyi kosteutta ja mikrobikasvua, kuten monissa 1980-luvun kohteissa, joissa on valesokkeli. Rakenteiden korjaus toteutettiin Muottikolmio Oy:n kehittämällä Termotuote-järjestelmällä, joka yhdistää kapillaarisen kosteuden katkaisun, eristysratkaisun ja rakenteellisen tuennan yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kun Finnralia Oy aloitti talon kunnostuksen, kukaan ei arvannut, että yhden julkisivun takana vanha harkkoperustus olisi kirjaimellisesti murentunut hiekaksi. Ulospäin kaikki näytti vielä suhteellisen ehjältä, mutta rakenteiden alta paljastui poikkeuksellinen tilanne – sellainen, johon yksikään työmaalla vieraillut asiantuntija ei ollut törmännyt aiemmin.

Kostea, tunkkainen kellari, jossa seinän rappaukset kupruilevat, on tyypillinen näky useissa kerros- ja omakotitaloissa. Moni haluaisi ottaa kellaritilat hyötykäyttöön. Terve, hengittävä ja energiatehokas kellarin seinä on mahdollista toteuttaa rakennusfysiikan peruslakeja hyödyntävällä ratkaisulla. Toteutus kannattaa yhdistää linjasaneeraukseen tai erilliseen salaojaremonttiin.

Kosteusongelmat ovat yleinen huolenaihe monille rakennusten omistajille, ja niiden ratkaiseminen voi olla monimutkainen ja kallis prosessi. Erityisesti vanhoissa taloissa, joissa rakenteet voivat olla huonosti suunniteltuja, perinteiset korjausmenetelmät, kuten salaojitukset, eivät aina ole riittäviä estämään kosteuden pääsyä rakennukseen.

Maanvaraisten lattioiden käyttö alkoi yleistyä erityisesti 1900-luvun alkupuolella, kun rakennustekniikat kehittyivät ja betonista tuli suosittu rakennusmateriaali ja se alkoi korvata luonnon kivistä tehdyt perustukset. 1950-luvulta lähtien kellarittomien rakennusten alapohjissa on käytetty maanvaraista laattaa. Maanvaraiset lattiat ovat olleet erityisen suosittuja alueilla, joilla on vakaat maaperäolosuhteet ja vähän pohjaveden aiheuttamia ongelmia.

Vanhojen rakennusten korjaaminen on aina haastavaa. Tällaisissa kohteissa on tärkeää valita oikeat materiaalit, jotka ratkaisevat kosteusongelmat ja parantavat rakennuksen energiatehokkuutta ilman, että rakennusprojekti venyy aikarajoista tai budjetista.Tässä artikkelissa tutustumme 60-luvun omakotitalon korjausprojektiin, jossa Isodrän-eristyslevyt valittiin osaksi kosteusongelman remonttia.

Kohteen lähtötiedot ovat oleellisen tärkeässä asemassa lämpöpumpun hankinnassa. Yllättäen maalämpö ei aina olekaan ilma-vesilämpöpumppua kalliimpi.

Suomessa on valtava määrä kosteusongelmaisia rakennuksia, ja ongelman ratkaiseminen vaatii tehokkaita, toimivia ja innovatiivisia kuivatusratkaisuja. Lue tosielämän esimerkkejä siitä, miten arvokiinteistö saatiin pelastettua, miten vuosikymmeniä muhinut kosteusongelma taltutettiin tai miten asuntokaupan purkaminen saatiin estettyä. Kaikissa tarinoissa yhteinen nimittäjä on rakenteiden kosteus.Suomalainen SafeDrying Oy on kehittänyt kotimaisen kuivatusjärjestelmän, joka on ratkaissut kiinteistöjen kosteusongelmia tehokkaasti jo yli 250 kohteessa.

Asuntomarkkinat ja asumisen laatu kohtaavat haasteen, kun kasvava korjausvelka painaa päälle. Viime vuonna omakoti- ja paritaloasukkaat investoivat korjaushankkeisiin peräti 4 miljardia euroa, kun taas taloyhtiöt käyttivät omansa 2,4 miljardia euroa.POP Pankkikeskus osk tiedottaa, että Suomen hallitus otti syksyllä kantaa rakennusalan vaikeaan suhdannetilanteeseen. Tukitoimien tarkoituksena oli vakauttaa alaa tuotannon laskiessa, mutta niissä ei otettu kantaa korjausrakentamiseen liittyviin avustuksiin. Kotitalouksien ja taloyhtiöiden harkitessa korjaushankkeiden aloittamisen viivästyttämistä korkojen nousun, ostovoiman heikentymisen ja taloustilanteen kiristyessä, tilanne saattaa vain pahentua, ja tulevat korjauskustannukset voivat kasvaa entisestään. POP Pankki kehottaa erityisesti taloyhtiöitä pysymään tiukasti kiinni korjaussuunnitelmistaan.– Esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvien korjausten hyödyt konkretisoituvat erityisesti tällaisina aikoina, kun energiahinnat vaihtelevat voimakkaasti. Voimakkaat vaihtelut ovat tulleet jäädäkseen, koska merkittävä osa energiasta tuotetaan tuulivoimalla. Tämä on hyvä ottaa huomioon myös asumisen korjaustarpeita mietittäessä, sanoo POP Pankin johtaja Timo Hulkko.