Puupöly työympäristössä – terveysriskit, raja-arvot ja työnantajan velvollisuudet

Mitä puupöly on ja miksi se on vaarallista?

Pienhiukkasista muodostuvat epäpuhtaudet eli pölyt aiheuttavat altisteita useilla tuotannollisilla työpaikoilla. Tyypillisimmät haitalliset pölyt rakentamiseen liittyvillä aloilla ovat kvartsipöly sekä kovapuupöly.

Puupöly syntyy luonnollisesti puun työstämisestä, kuten sahauksesta, hiomisesta sekä koneellisesta muokkauksesta. Pöly pitää sisällään pieniä hiukkasia, jotka voivat kulkeutua hengitysteihin. Ongelma ei välttämättä ole välitön, vaan ne syntyvät ajan kuluessa ja altisteen säilyessä.

Haitallisimpia ovat kovapuupöly (esimerkiksi lehtipuut) sekä ylipäätään hienojakoinen ja hengitettävä pöly, joka pääsee syvälle keuhkoihin asti. Pitkäaikaisena altisteena puupöly voi aiheuttaa esimerkiksi hengitystieärsytystä tai astmaa, mutta myös kroonisia hengitystiesairauksia. Näiden lisäksi erityisesti tuo aiemmin mainittu kovapuupöly aiheuttaa lisääntynyttä syöpäriskiä.

Kvartsipöly - usein yhtä merkittävä riski

Rakennusalalla yhtä merkittävä altiste on kvartsipöly, jota vapautuu ilmaan esimerkiksi betonin, tiilen sekä kiven työstämisen yhteydessä. Kvartsipöly on hengitettynä erittäin haitallista ja sen altistumista on rajoitettu sitovilla raja-arvoilla sekä Suomessa että EU-tasolla.

Työnantajan on haitta-aineisiin liittyen:

• pidettävä omaa luetteloa työpaikalla käytettävistä ja esiintyvistä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja perimää vaurioittavista aineista.
• pidettävä luetteloa altistuvista työntekijöistä.
• ilmoitettava altistuneet ASA-rekisteriin takautuvasti kalenterivuosittain.

ASA-rekisteri on syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri. ASA-rekisterin taustalla on työturvallisuuslainsäädäntö sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetukset. Katso lisää ASA-rekisteristä.

Viime vuosina syöpävaarallisten altisteiden raja-arvoja on kiristetty EU- ja kansallisella tasolla useissa päivityksissä. Yhteensä 25 eri altisteelle määriteltiin pitoisuus, jota ei tule missään olosuhteissa ylittää.

Haitallisia pölypitoisuuksia voidaan selvittää mittaamalla ja tulosten perusteella arvioida työntekijöiden altistumista. Työhygieeniset raja-arvot, joihin mittaustuloksia verrataan, on asetettu useimmiten pölyn hengittyvälle jakeelle, joka tarkoittaa hengityselimiin pääseviä hiukkasia.

Kovapuupölyn, joka on lehtipuiden, kuten koivun ja tammen puupölyä, hengitystieherkistymisen raja-arvo on: 8 tuntia / 2 mg/m3.

Listauksen haitta-aineiden raja-arvoista löydät Työsuojeluhallinnon tiedotteesta: Älä altista työntekijää syöpävaaralle.

Työterveyslaitos ylläpitää Suomessa HTP-arvojen suosituksia sekä ohjeistusta.

Lähtökohtaisesti tulisi selvittää, voidaanko kyseinen työvaihe toteuttaa jotenkin pölyttömästi. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on pölyävissä laitteissa ja koneissa oltava laadukkaat imurit, työtiloissa alipaineistukset ja ilmanpuhdistimet. Tarvittaessa tiloja osastoidaan siten, ettei pöly pääse leviämään. Edeltävien lisäksi voidaan turvautua henkilösuojaimien käyttöön pölyävän työvaiheen ajan. Työhygieenisillä mittauksilla voidaan osaltaan varmistaa, että ilman epäpuhtauksien arvot eivät ylity. Toisin sanoen, teknisiin ratkaisuihin tulee kiinnittää huomiota ja järjestää pölynpoisto sekä estää pölyn leviäminen ympäristöön.

Työpaikkojen kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin:

• Henkilöstötilassa on mahdollisuus peseytymiseen. Puhtaille ja likaisille vaatteille on erilliset kaapit, jotta pöly ei kulkeudu vaatteiden mukana kotiin.
• Käytössä on oikeantyyppiset henkilönsuojaimet, jotka on valittu tilanteen riskin mukaan. Samalla tulee varmistaa suojainten oikea käyttö sekä tiiveys.
• Työterveyshuolto on työpaikkaselvityksessä huomioinut syöpävaaralliset tekijät ja niiden aiheuttamat terveysvaarat.
• Työnantaja on arvioinut, onko työpaikalla tarpeen tehdä työhygieenisiä mittauksia.
• Työnantaja on arvioinut, tarvitseeko altistuneista työntekijöistä tehdä ASA-ilmoitukset.
• Rakennustyömaalle on tehty pölyntorjuntasuunnitelma ja sitä noudatetaan.
• Puutuoteteollisuudessa ja muissa työpaikoissa, joissa työstetään puuta, on asianmukaiset koneiden koteloinnit, purunpoistot, ilmanvaihdot ja siivousmenetelmät.

Ohjeita hallintaan:
Työturvallisuuskeskuksen opas Puupölyn hallinta puuteollisuudessa.

Tiivistetysti:

Onko puupöly syöpävaarallista? - Kyllä. Erityisesti kovapuupöly on luokiteltu syöpävaaralliseksi altisteeksi pitkäaikaisessa altistumisessa.

Mikä on tärkein tapa vähentää puupölyä? - Ensisijaisesti tekniset ratkaisut, kuten kohdepoisto sekä riittävän tehokas ilmanvaihto.

Milloin tarvitaan hengityssuojainta? - Hengityssuojain on aina hyvä, mutta erityisesti silloin sitä kannattaa käyttää, kun tekniset keinot eivät riitä pitämään altistusta raja-arvojen alapuolella.

Mikä on ASA-rekisteri? - ASA-rekisteri on rekisteri työntekijöistä, jotka altistuvat työssään syöpävaarallisille aineille.

Puupöly on merkittävä terveysriski, jota ei voida hallita pelkästään suojainten avulla. Lainsäädäntö edellyttää ensisijaisesti, että altistumista vähennetään teknisin keinoin sekä suoritetaan altistumisen järjestelmällistä seurantaa.

Lähteet: Työturvallisuus keskus, Työsuojeluhallinto ja Työterveyslaitos