• Etusivu
  • Materiaalit

Radonin vähentäminen: tiivistämisen ja kapseloinnin hyödyt

Tiina Painokallio
Päivitetty 18.03.2025
Radon AdobeStock_514368271

Radonin torjunta kannattaa aloittaa ajoissa. Jos radonpitoisuus ylittää sallitun rajan, korjaustoimenpiteisiin tulee ryhtyä. Yksi tehokas keino on rakenteiden tiivistäminen. (Kuva: Adobe Stock)

Radonin vähentämiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos radonpitoisuus ylittää sallitun rajan tai jos rakennus sijaitsee alueella, jossa maaperässä on todettu olevan radonia. Korjaukseen on eri vaihtoehtoja, joista yksi on tiivistäminen.

Radonin vaarallisuus

Suomen rakennuslaki ja -asetukset määrittävät yleiset vaatimukset rakennusten terveydelle, turvallisuudelle ja energiatehokkuudelle, mukaan lukien radonin hallinta sisäilmassa. Vuoden 2018 alussa voimaan tulleet säädökset edellyttävät, että asuinrakennuksissa ja työpaikoilla radonpitoisuuden tulee olla alle 200 Bq/m³ (STM:n asetus 1044/2018). Näiden määräysten valossa tiivistäminen on yksi kustannustehokas ja käytännöllinen tapa vähentää radonpitoisuuksia.

Radonin vaarallisuudesta puhutaan paljon, sillä se lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Radonia ei voi aistia, mikä hankaloittaa sen havaitsemista. Kyseessä on väritön ja hajuton kaasu, jonka radioaktiiviset hajoamistuotteet tarttuvat ilmassa oleviin pölyhiukkasiin ja edelleen hengitystien kautta ne voivat päätyä keuhkoihin.

Radonin poistaminen ja sen pääsyn estäminen sisäilmaan

Radonia voidaan poistaa tuulettamalla tai alipaineistamalla rakennuksen alapohjan alla olevaa tilaa tai maaperää. Alipaineen saavuttamisen ongelmaksi voi muodostua maaperän karkeudesta johtuva huokoisuus.

Radonin pääsyn estäminen huoneilmaan voidaan tehdä myös tiivistämällä. Tiivistäminen on passiivinen, energiasta tai laitteista riippumaton huoltovapaa menetelmä. Tiivistämisellä saavutetaan yleensä myös muita hyötyjä.

Kapselointi korjausmenetelmänä

Korjausmenetelmänä kapseloinnin tavoitteena on estää haitallisten, rakenteisiin imeytyneiden tai rakenteen läpi kulkevien, aineiden siirtyminen rakenteesta sisäilmaan.

Kapselointi estää sekä konvektion että diffuusion avulla tapahtumisen siirtymisen. Koska kapselointiaineen radonin läpäisevyyttä diffuusiolla ei voi tietää ilman testausta, on varmistettava, että tuote on testattu ja soveltuu käyttöön.

Kapseloidessa rakenteita tulee aina huomioida rakenteen kosteustekninen käyttäytyminen. Koska radon kulkeutuu sisäilmaan pääasiassa ilmavuotojen mukana, on kapselointi usein ylimitoitettu toimenpide, jos rakenteissa ei ole muita ongelmia.

Info

Info

Mikä ero on tiivistämisellä ja kapseloinnilla?

Tiivistäminen liittyy ensisijaisesti ilmatiiveyden hallintaan, eli siihen, että rakennuksen sisäilma vaihtuu asianmukaisesti ja kulkee sieltä, mistä se on suunniteltu. Hallitsemattomat ilmavuodot rakenteissa voivat aiheuttaa sisäilman laadun heikkenemistä, kun korvausilma tulee sisälle epäpuhtaana vääristä paikoista. Rakenteiden liitos- ja saumakohdista löytyvien rakojen seurauksena syntyvät ilmavuodot ovat ongelmana varsinkin vanhemmissa taloissa. Rakenteiden tiivistämisellä voidaan parantaa myös energiatehokkuutta, sillä ilmavuotojen ohella ehkäistään myös lämpövuotoja. Lisäksi tiivistämällä estetään epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan.

Kapseloinnilla voidaan pelastaa kohteita tarpeettomilta purkutoimenpiteiltä. Sitä voidaan soveltaa silloin, kun rakenteista vapautuu sisäilmaan tunnistettuja haitallisia päästöjä, kuten VOC- tai PAH-yhdisteitä. Kapseloinnissa haitta-aineet suljetaan rakenteisiin, jotta haitallisia yhdisteitä ei enää kulkeutuisi sisäilmaan. Kapselointia voidaan käyttää tietyissä tapauksissa myös kapillaari- ja diffuusiokosteuden hallinnassa.

Radon-korjaus tiivistämällä

Tehokkaalla tiivistyksellä voidaan saavuttaa merkittävä parannus radonin kulkeutumisessa sisäilmaan. Menetelmänä tiivistäminen on myös varsin edullinen ratkaisu, joka tarjoaa paljon muitakin hyötyjä.

– Tiivistämällä rakenneliitokset estetään ilmanvaihdon alipaineisuudesta johtuva epäpuhtauksien, kuten mikrobien, pienhiukkasten ja kuitujen, pääsy sisäilmaan sekä kosteuskonvektio rakenteissa, opastaa tiivistystuotteiden tuotepäällikkö Saana Leppänen Kiillolta.

Tiivistäminen vaikuttaa myös energiatehokkuuteen. Rakennusten energiatehokkuus paranee, kun lämmintä ilmaa ei karkaa ilmavuotojen mukana.

– Kun pistemäiset kylmältä tuntuvat ilmavuodot saadaan poistettua, huonelämpötilaa voidaan usein laskea asumismukavuudesta tinkimättä. Tutkimuksen mukaan arviolta 15–30 %* rakennuksen lämmitysenergiasta menee hukkaan vuotoilman vuoksi, Leppänen kertoo.

Myös oikein toimivan koneellisen ilmanvaihdon edellytyksenä on, että rakennus on ilmatiivis, jotta ilmanvaihto pysyy hallittuna.

piirretty talo jonka alta tulee radonia

– Tiivistämisellä ei oikeastaan voida aiheuttaa mitään haittaa, kunhan ilmanvaihdosta huolehditaan. Rakenteiden tiivistämistä kannattaa tehdä, vaikka ei edes tiedettäisi liian korkeasta radon-pitoisuudesta. Tiivistäminen parantaa sisäilmaa ja parhaimmillaan myös ääneneristävyyttä, Saana Leppänen luonnehtii.

Materiaalit ja tuotteet tiivistämiseen

Radonin tiivistämisessä käytettävät materiaalit tulee valita siten, että ne täyttävät tiiveyden, kestävyyden ja kosteusteknisen toiminnan vaatimukset. Suositeltavia materiaaleja ovat:

  • Elastiset tiivistemassat: Soveltuvat saumakohtien, putkiläpivientien ja muiden liitosten tiivistämiseen. Esimerkiksi polyuretaanipohjaiset tiivistysmassat, jotka säilyttävät kimmoisuutensa ja kestävät lämpötilan vaihteluita, ovat hyviä valintoja.
  • Radonkalvot ja tiivistysmatot: Käytetään erityisesti alapohjan tiivistämiseen. Valittavien tuotteiden tulee olla radonille testatusti läpäisemättömiä ja yhteensopivia muiden rakenteiden kanssa.
  • Butyyliteipit ja -nauhat: Sopivat saumojen ja pienten vuotokohtien varmaan tiivistämiseen. Näitä voidaan käyttää täydentävänä ratkaisuna tiivistemassojen kanssa.
  • Kosteussulut: Materiaalit, jotka estävät sekä radonin että kosteuden kulkeutumisen, ovat erityisen tärkeitä kellaritiloissa.

Haastavat liitoskohdat

Erityistä huomiota tulee kiinnittää seuraaviin rakenteiden osiin, joissa radonin kulkeutuminen on todennäköisintä.

  • Putkiläpiviennit: Näihin kohtiin suositellaan joustavia tiivistemassoja ja butyylinauhoja, jotka mukautuvat rakenteen liikkeisiin.
  • Saumakohdat: Rakenneliitosten, kuten seinän ja lattian yhtymäkohtien, tiivistäminen voidaan tehdä elastisilla massoilla ja lisävahvistuksena tiivistysmatolla.
  • Halkaisijaltaan suuret aukot: Suurempia vuotokohtia voidaan tiivistää vaahtomaisilla täyteaineilla ja päällystää radonille läpäisemättömillä pinnoitteilla.

Riskit ja erityishuomiot radonin torjunnassa tiivistämällä

Tiivistämällä voidaan vähentää tehokkaasti radonin kulkeutumista sisäilmaan, mutta se voi samalla muuttaa rakenteiden kosteusteknistä toimintaa. Lisäksi on tilanteita, joissa tiivistäminen ei yksinään riitä ja tarvitaan lisätoimenpiteitä. Näiden riskien hallinta ja oikea ratkaisu edellyttävät huolellista suunnittelua ja toteutusta, jotka noudattavat Suomen rakennuslain ja -asetusten vaatimuksia.

Rakenteiden kosteustekninen toiminta

Tiivistämisen jälkeen rakenteiden ilman- ja höyrytiiveys paranee, mikä voi vaikuttaa kosteuden liikkumiseen ja poistumiseen rakenteista. Tämä voi johtaa kosteuden tiivistymiseen ja pidättyvyyteen, etenkin tilanteissa, joissa rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa ei ole otettu huomioon.

Kosteusriskien ehkäisemiseksi:

  1. Höyrynsulkujen ja radonkalvojen sijoittelu: Näiden materiaalien tulee sijaita rakenteissa sellaisessa kohdassa, joka minimoi kosteuden tiivistymisen riskin.
  2. Alustan kunnon arviointi: Ennen tiivistämistä on varmistettava, että rakenteet ja alusta ovat kuivia, eivätkä sisällä vanhoja kosteusvaurioita, jotka voivat pahentua tiivistämisen jälkeen.
  3. Ilmanvaihdon toimivuus: Tiivistämisen yhteydessä tulee varmistaa, että rakennuksen ilmanvaihto on suunniteltu ja säädetty siten, että se ehkäisee kosteuden kertymistä.
Info

Info

Tilanteet, joissa tiivistäminen ei riitä

Vaikka tiivistäminen voi olla kustannustehokas ratkaisu radonpitoisuuksien pienentämiseen, se ei kaikissa tapauksissa riitä saavuttamaan tarvittavaa tulosta. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan lisätoimenpiteitä, kuten:

  • Radonimuri: Tämä ratkaisu soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa maaperän radonpitoisuus on erittäin korkea. Radonimuri luo alipaineen rakennuksen alapohjan alle ja estää radonin kulkeutumisen sisäilmaan.
  • Radonkaivot: Radonkaivo voi olla tehokas ratkaisu, kun tiivistäminen ja radonimuri eivät yksinään riitä. Se imee radonpitoista ilmaa suoraan maaperästä ja ohjaa sen turvallisesti ulos rakennuksen läheisyydestä.
  • Rakenteelliset muutokset: Jos rakenteissa on merkittäviä puutteita, esimerkiksi ilmavuotoreittejä, joita ei voida tiivistää, voidaan tarvita korjausrakentamista, kuten lattiarakenteiden uudistamista.

Suomen rakennuslaki ja asetukset

Suomen rakennuslaki ja -asetukset edellyttävät, että rakennuksen suunnittelussa ja korjaustoimenpiteissä huomioidaan kosteustekniset ja sisäilman laatuun liittyvät riskit. Tiivistämisen ja muiden radonkorjausten tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

  • Terveysvaatimukset (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015): Asuin- ja työtilojen radonpitoisuuden tulee olla alle 200 Bq/m³.
  • Rakenteiden kestävyys: Korjausten tulee estää radonin lisäksi myös rakenteiden vaurioituminen kosteuden tai muiden haitallisten tekijöiden vuoksi (Ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelma).
  • Ilmanvaihdon hallinta: Rakennuksen tulee olla tiivis, mutta ilmanvaihdon on toimittava hallitusti, jotta kosteuden ja epäpuhtauksien poistuminen sisäilmasta on varmistettu.

Näiden periaatteiden mukaisesti toteutettu tiivistäminen minimoi riskit ja mahdollistaa radonongelman tehokkaan hallinnan. Yhdessä lisätoimenpiteiden kanssa se tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun radonin torjuntaan.

Sosiaali- ja terveysministeiö (STMr): STM on laatinut kansallisen toimintasuunnitelman radonista aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi. Tämä suunnitelma sisältää pitkän aikavälin tavoitteet ja keinot radonriskien vähentämiseksi Suomessa.

Säteilyturvakeskus (STUK): STUK tarjoaa kattavaa tietoa radonista, sen mittaamisesta ja torjuntakeinoista. Heidän verkkosivuiltaan löytyy myös ohjeita radonkorjauksista ja radonpitoisuuksien mittaamisesta.

Valtioneuvoston asetukset:Erityisesti valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä (1034/2018) ja säteilylaki (859/2018)sisältävät tärkeitä säädöksiä radonin hallinnasta rakennuksissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisut: STM:n julkaisut, kuten "Kansallinen toimintasuunnitelma radonista aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi" (STM 2020:20).

Materiaalit
ammattilaisille
sisäilma
tuotetietous
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

Gyproc Klima-kipsilevy
Kestävän tulevaisuuden rakennuslevyt
Norjan Fredrikstadissa sijaitsee täysin sähköistetty tehdas, aivan ensimmäinen laatuaan maailmassa. Ja juuri tässä tehtaassa valmistetaan Gyprocin kaikkien aikojen vähähiilisimmät rakennuslevyt.Rakennusteollisuus tuottaa paljon hiilipäästöjä paitsi rakennusmateriaalien tuotannossa, mutta myös logistiikassa sekä varsinaisessa rakentamisessa. Jotta tulevaisuus olisi kestävämpi, on tämä teollisuudenala ottamassa merkittäviä ja innovatiivisia tekoja kohti vähähiilisempiä ratkaisuja.Mitä nämä vähähiiliset levyt tarkoittavat rakentajalle?
kuin villapaitaan puettu muurattu tiilijulkisivu
Tiilijulkisivu, joka muistuttaa kudottua villapaitaa
Julkisivu voi olla jotain persoonallista, mielenkiintoa herättävää sekä kestävää. Näin ajateltiin myös Helsingin Maununnevalle valmistuvan, neljä kerrostaloa käsittävän kokonaisuuden kohdalla. Hankkeen tilaajana toimi Helsingin asuntotuotantotoimisto ja arkkitehtisuunnittelusta vastasivat ARK-housen arkkitehdit, pääsuunnittelija Hannu Huttunen sekä rakennussuunnittelija Tina Ullrich.
valkoinen kerrostalo sinistä taivasta vasten
Kulutuksen mukainen vesilaskutus vähentää usein vedenkulutusta
Vedenmittausjärjestelmän valinnalla on iso vaikutus siihen, millaiset mahdollisuudet taloyhtiöillä ja kiinteistönomistajilla on toteuttaa ESG-tavoitteitaan ja huolehtia asukkaiden vesilaskutuksesta.
20205_65007.jpg
Betonikorjausjärjestelmän avulla korjaat betonivauriot
Aina joskus käy niin, että betoniseinä tai -lattia vaurioituu. Koko lattiaa tai lattiapintaa ei ole kuitenkaan mielekästä uusia, etenkään jos vauriokohta ei ole kovin suuri. Betonipintojen korjaukseen on kehitetty ratkaisuksi järjestelmä, oletko sinä kuullut REP-betonikorjausjärjestelmästä?
5_P_152873_1.jpg
Miten ilmanvaihtokoneet rakennetaan? Tutustu tehtaaseen virtuaalikierroksella
Tiedätkö, miten laadukkaat Vallox ilmanvaihtotuotteet valmistetaan? Tällä videolla näet, miten Loimaalla sijaitsevan Valloxin tehtaan tuotanto sujuu.
20213_69018.jpg
Vedeneristys ennen ja nykyään - tiesitkö tämän takavuosien vedeneristyksistä?
Takavuosien virheistä on opittu, ja samalla materiaalit ovat tehneet huiman harppauksen. Asiantuntijat kaipaavat nykytekemiseen parempaa dokumentointia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton