kosteudeneristys

Kellarin seinän märkyys ei yleensä ratkea maalaamalla tai sisäpintaa pinnoittamalla. Ensin pitää selvittää, mistä kosteus tulee: ohjautuvatko sade- ja sulamisvedet perustuksiin, toimiiko salaojitus, nouseeko kosteus kapillaarisesti maaperästä vai tiivistyykö vesihöyry rakenteeseen. Väärä korjaustapa voi siirtää ongelman piiloon seinärakenteeseen ja pahentaa vauriota.Pohjois-Helsingissä sijaitsevan omakotitalon omistajalla oli visainen ongelma. Kellarin seinään oli ilmestynyt kosteusläikkiä. Sisäilmaongelmia ei oltu vielä havaittu. Mitä tällaisessa tilanteessa kannattaa tehdä? Omistaja turvautui asiantuntijoiden apuun. Kiinteistössä tehtiin kosteusmittauksia ongelman laajuuden selvittämiseksi. Samalla pyrittiin selvittämään mikä aiheutti kosteuden kellarin seinissä.

Kun Finnralia Oy aloitti talon kunnostuksen, kukaan ei arvannut, että yhden julkisivun takana vanha harkkoperustus olisi kirjaimellisesti murentunut hiekaksi. Ulospäin kaikki näytti vielä suhteellisen ehjältä, mutta rakenteiden alta paljastui poikkeuksellinen tilanne – sellainen, johon yksikään työmaalla vieraillut asiantuntija ei ollut törmännyt aiemmin.

Kostea, tunkkainen kellari, jossa seinän rappaukset kupruilevat, on tyypillinen näky useissa kerros- ja omakotitaloissa. Moni haluaisi ottaa kellaritilat hyötykäyttöön. Terve, hengittävä ja energiatehokas kellarin seinä on mahdollista toteuttaa rakennusfysiikan peruslakeja hyödyntävällä ratkaisulla. Toteutus kannattaa yhdistää linjasaneeraukseen tai erilliseen salaojaremonttiin.

Kosteusongelmat ovat yleinen huolenaihe monille rakennusten omistajille, ja niiden ratkaiseminen voi olla monimutkainen ja kallis prosessi. Erityisesti vanhoissa taloissa, joissa rakenteet voivat olla huonosti suunniteltuja, perinteiset korjausmenetelmät, kuten salaojitukset, eivät aina ole riittäviä estämään kosteuden pääsyä rakennukseen.

Maanvaraisten lattioiden käyttö alkoi yleistyä erityisesti 1900-luvun alkupuolella, kun rakennustekniikat kehittyivät ja betonista tuli suosittu rakennusmateriaali ja se alkoi korvata luonnon kivistä tehdyt perustukset. 1950-luvulta lähtien kellarittomien rakennusten alapohjissa on käytetty maanvaraista laattaa. Maanvaraiset lattiat ovat olleet erityisen suosittuja alueilla, joilla on vakaat maaperäolosuhteet ja vähän pohjaveden aiheuttamia ongelmia.

Vanhojen rakennusten korjaaminen on aina haastavaa. Tällaisissa kohteissa on tärkeää valita oikeat materiaalit, jotka ratkaisevat kosteusongelmat ja parantavat rakennuksen energiatehokkuutta ilman, että rakennusprojekti venyy aikarajoista tai budjetista.Tässä artikkelissa tutustumme 60-luvun omakotitalon korjausprojektiin, jossa Isodrän-eristyslevyt valittiin osaksi kosteusongelman remonttia.